Haluan seuraavassa tuoda esiin hiukan kärjistäen, miten perinteinen raamattupiiri ja Delta-ryhmän raamattuopetus voivat poiketa toisistaan. Delta-ryhmänhän tavoite on olla ryhmä, joka samalla olisi kristillinen perusyhteisö, jossa porukka haluaa laittaa keskenään käytäntöön niitä asioita, mitä Raamattu puhuu seurakunnasta.
Usein Raamattupiiri on vain pieni osa elämää. Paikka missä tutkitaan sanaa. Se ei ole yhteyden rakentumisen paikka, ei aina rukouspiirikään. Hengellisen elämän siivu.
Kun ajattelen muutamia Raamattupiirejä joissa olen käynyt, olen huomannut, että raamattupiirissä keskitytään niihin kohtiin joita ei ymmärretä. Luetaan kommentaaria, tai joku opettaa, mikä tässä on takana. Ja kun kaikki on ymmärretty, mennään tyytyväisenä kotiin.
Ajattele alkuseurakuntia, ryhmiä , jotka Paavali aloitti. Kun hän meni lähetysmatkalle, hän meni niihin koteihin, johon hänet kutsuttiin. Siellä hän alkoi elää ihmisten kanssa sekä arkea, että hengellistä elämää. Kun he kokoontuivat, he ylistivät ja kiittivät jumalaa, rohkaisivat toinen toistaan. Jakoivat kukin sitä, mitä Jumala oli heille antanut. Lähtökohtana oli, että oli, että Kristus oli heidän keskellään, jakaen lahjojaan ja viisautta, ja seurakunta tuki toinen toistaan. Jokainen jakoi jotain, miten Jumala oli puhutellut.
Delta-ryhmä, johon me alamme tuottaa materiaalia tälle sivustolle, on ryhmä, jossa Raamattua tutkiessamme opettelemme kyselemään, mikä on se juttu, kuinka Jumala minua puhuttelee. Kun meillä on Raamatun joku kertomus, on tietysti tärkeää hahmottaa, mikä oli sen viesti alkuperäiselle seurakunnalle. Mutta sen jälkeen pysähdymme itse kukin kyselemään, miten Jumala haluaa minua puhutella kyseisen kohdan kautta. Kyselemme ja jaamme, ja huomamme, että Pyhä Henki rakentaa ja rohkaisee meitä itse kutakin, kun jaamme asioita sydämeltämme.
Eli kun kokoonnumme, me keskitymme kohtaamaan Raamatun Jumalaa, ei Jumalan Raamattua. Haluamme olla avoimia sille, että Pyhä Henki voisi puhutella ja opettaa meitä. Etsimme Sanaa sydämellemme, ei niinkään päällemme. Ja jaamme, on se sitten joksu kipua, joskus iloa, joskus rohkaisua. Mutta jos me haluamme olla uuden liiton ihmisiä, niin silloin opettelemme kertomaan toisillemme, kuinka Kristus minua puhuttelee. Ja laittamaan käytäntöön. Kuten Kierkegaard sanoi; Raamattu on hyvin helppo ymmärtää. Mutta me kristityt olemme joukko kieroilevia välttelijöitä. Näyttelemme, että emme muka ymmärrä Raamattua, koska tiedämme hyvin, että heti kun ymmärrämme, meidän tulisi laittaa sana käytäntöön.